En oo kirjottanu taas vähää aikaa..
Täs on ollu vähä kiireist yms ni en oo oikee ehtiny.
Nyt koulus äikäntunti ja väsyttää sen verra etten jaksais tehä oikee mitää.
Aloin taas pari päivää sit pitkäst aikaa käymää salilla , koska mä päätin et haluun armeijaan.
Tää ei oo mikään sellanen hetken mielijohde, vaan oon tosissaa nyt kiinostunu siitä.
Mietin yks päivä et millasenahan muut ihmiset mut näkee ?
Ulospäin saatan näyttää hyvinki itsekeskeiseltä ja vahvalta,
mut sitä mä en todellakaa ole.
Vaikka kuinka yritän todistaa toisin,mul on huono itsetunto ja en oo vahva ihminen.
Otan pienetki asiat nykyään tosi raskaasti.
Yritän ehkä olla jollain tavalla myös ''kova'' tyttö,
Mut totuudessa oon vaan herkkä ja ujo, vaikkei sitä kai edes huomata.
Täs parin vuode sisäl oon kokenu vähä kaikenlaista , joka on saanut mut muuttuu tälläseks.
On ollu masennusta,ahistusta, ja koulu on menny päin persettä.
Ala-asteella olin pirtee, ja noin 8-9 oppilas.
Yhtäkkii kaikki vaan sit romahti ja tässä sitä nyt ollaa.
Ehkä mä vieläki omalla tavallaa haen itteeni, ja sitä millanen oon oikeesti.
Oon huomannu itessäni monia aikuistumisen merkkejä.
Se mikä enne oli hauskaa tuntuu nyt lapsellisesta,tai jopa iha vastenmieliseltä.
Oon lopettanu pelleilyn ja nyt yritän saada tän koulun vielä hoitoon tästä.
Oon muuttunu myös silleen,että ennen mua ei tarvinnu pyytää kahta kertaa mukaan juomaan, kun olin jo siellä. Nykyään en edes ajattele juomista. Oon ollu tosi pitkään juomatta ja tän linjan aijon pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti